Äänestä, sillä Suomesta ei saa tulla USA!

Äänestäminen on mukavaa!

Kävin antamassa ääneni itsenäisen Suomen 37. eduskuntavaaleissa Suomen pääkonsulaatissa New Yorkissa. Se oli yksi parhaimmista ja tärkeimmistä asioista, mitä olen tänä vuonna tehnyt.

Asuttuani New Yorkissa vasta kohta kolme kuukautta, olen jo nähnyt tarpeeksi tietääkseni, että Suomesta ei koskaan saa tulla samanlaista maata kuin Yhdysvalloista. Vain äänestämällä meillä suomalaisilla on mahdollisuus säilyttää kotimaamme tasa-arvoisena, oikeudenmukaisena ja hyvinvoivana.

Nostan esillä kaksi asiaa, joita haluan jokaisen ääntään antavan miettivän:

1. Onko ääneni maksuttoman koulutuksen puolesta? 
2. Onko ääneni julkisen ja kohtuuhintaisen terveydenhuollon puolesta?

Nämä ovat kaksi asiaa, joiden puuttuminen synnyttävät Yhdysvalloissa mittaamattoman määrän kärsimystä. Ja nämä ovat myös poliittisia päätöksiä.

Pakotetaan opiskelijat velkavankeuteen – loistava idea!

Jokaisen amerikkalaisen perheenisän ja -äidin toive on saada lapsensa hyvään kouluun. Tämä tarkoittaa massiivisten säästöjen keräämistä jälkikasvun varalle, sillä koulutus on kallista. Yksi lukuvuosi esimerkiksi Columbian yliopistossa New Yorkissa maksaa noin 62 000 dollaria (sis opiskelija-asunnon kampukselta). Tästä johtuen amerikkalaiset saavat yliopistoihin yleensä vain rikkaimpien perheiden vesat, ja heikommista olosuhteista tulevat eivät kykene nousemaan koulutuksen avulla lähiöiden kahleista. Toki täällä on olemassa erilaisia stipendijärjestelmiä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia vähävaraisille lahjakkaille nuorille, mutta apurahat eivät mitenkään voi auttaa kaikkia.

Amerikkalainen koulutus on laadukasta - mutta sietämättömän kallista.

Jos olet opiskelija, sinulla on myös mahdollisuus opintolainaan, jota myönnetään helpommin kuin muita lainoja. Valitettavasti tämä on ansa, sillä tällä viikolla julkaistun Federal Reserve Bank of New Yorkin tutkimuksen mukaan 14,7% New Yorkilaisista opintolainan ottajista ajautuu velkavankeuteen ja luku on tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ajan. Lisäksi opintolaina ei pyyhkiydy pois henkilökohtaisen vararikon avulla, toisin kuin esimerkiksi luottokorttilainat.

Yliopistosta valmistuminen ei myöskään avaa automaattisesti uuden työpaikan ovia, mutta laina sen kun kasvaa tasaisella 6%:n korolla. Tästä johtuen monen nuoren tulevaisuus on useaksi vuodeksi sinetöity kymmenien tuhansien dollareiden velkasinetillä ennen kuin he edes pääsevät kunnolla aikuisen, työssäkäyvän korkeastikoulutetun elämään kiinni (keskimääräinen opintolaina New York Cityssä on 34 000 dollaria). Lisäksi myöhässä olevat lyhennykset vaikuttavat luottoluokitukseen, mikä taas vaikeuttaa esimerkiksi asuntolainan saamista tai ylipäätänsä hyvän asunnon vuokraamista. Niinpä vastavalmistuneet joutuvat hankkimaan kämppänsä kaukaa keskustojen työmahdollisuuksista, jos heillä on varaa asuntoon ollenkaan.

Suomessa kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ilman lukukausimaksuja ja vieläpä valtion kustantaman opintotuen avulla. Korkeakoulut eivät Suomessa ole vain kaikkein varakkaimmille tai kaikkein lahjakkaimmille; Suomi uskoo siihen, että yliopistojen tarkoitus on kasvattaa sivistyneitä kansalaisia. Ja jokaisella on oikeus sivistää itseänsä. Jokaisen ei tarvitse olla nero päästäkseen yliopistoon, eikä korkeakoulun tarkoitus ole valmistaa vain nobelisteja ja ruudinkeksijöitä. Yhtä arvokkaita ovat ne ihan tavalliset insinöörit, kirjaston hoitajat, bioanalyytikot ja historioitsijat, jotka pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja antavat sille lisäarvoa.

Tämä ei saa muuttua.
 

Terveyttä niille, joilla on siihen varaa

Koulutuksen lisäksi amerikkalaisten on säästettävä suuria summia ”pahan päivän varalle”, ja sillä yleensä tarkoitetaan esimerkiksi onnettomuutta tai muuta terveyteen liittyvää. Amerikkalainen terveydenhuolto on täyttä, ällistyttävää riistoa. Täkäläinen terveyspolitiikka on periaatteessa hyvin yksinkertaista: jos sinulla ei ole rahaa, sinulla ei ole varaa sairastaa.

Esimerkkinä vaikkapa eräs tuttavani, joka kävi lääkärissä neljä päivää kestäneen kuumeen takia. Lääkäri neuvoi hänelle lääkkeet, ja ilman mitään kokeita, testejä yms. kyseisen käynnin hinnaksi pamahti 750$. Toisena surullisena esimerkkinä verikokeet, vaikkapa allergian varalta. Tämä yksinkertainen toimenpide maksaa 2000 dollaria. Kuvitelkaa! Terveysvakuutus on täällä pakollinen, tai päädyt loppuelämäksi velkoihin. 

Jotta välttyisi näiltä perversseiltä maksuilta, on hankittava oikeanlainen terveysvakuutus, health plan, joka kattaa vaivasi. Halvimmillaan vakuutus irtoaa noin 200:lla dollarilla kuukaudessa, mutta tällaisissa halvemmissa sopimuksissa on usein eräänlainen omavastuu, (deductible) jonka mukaan health planin mukaisia terveyspalveluita on käytettävä 6000 dollarin arvosta, ennen kuin vakuutus alkaa kattamaan kuluja. 6000 dollaria, aivan järkyttävää! Lisäksi monet halvat vakuutukset eivät kata ”vaativampia” toimenpiteitä, kuten vaikkapa allergiatestejä, jolloin saatat joutua maksamaan vakuutuksen lisäksi sen 2000 dollaria omasta pussistasi, jotta saat terveytesi kannalta elintärkeää tietoa ja hoitoa.

Vakuutusyhtiöt, pankit ja lääkärit muodostavat saatanallisen liiton, jonka tarkoituksena on saada amerikkalaiset elämään koko elämänsä velassa, stressissä ja kykenemättöminä suunnittelemaan tulevaisuutta. Yksi murtunut nilkka voi syöstä elämäsi raiteiltaan, ja jos sinä tai perheenjäsenesi sairastuu kalliisti hoidettavaan tautiin kuten syöpään, on tarusi lopussa. Breaking Bad-televisiosarjan Walter White ja velkaantumisen pelossa aloitettu metamfetamiinin valmistaminen ei absurdiudessaan ole lainkaan niin kaukaa haettua.

Suomessa jokaisella on oikeus julkiseen terveydenhuoltoon, johon myös jokaisella on varaa. Esimerkkejä hinnoista näet täältä. Lisäksi jokainen suomalainen kuuluu Kelan julkisen sairasvakuutuksen piiriin, joka mm. korvaa leijonanosan lääkkeiden hinnoista. Suomalaisena minun on ollut vaikea ymmärtää, miksi ihmiset täällä pelkäävät niin paljon terveytensä puolesta, sillä Suomessa olen aina tiennyt, että saan hoitoa, joka ei syökse minua taloudelliseen perikatoon. Nyt minua hävettää, että joskus muinoin tuskailin tyräleikkaukseni hintaa, joku 100 euroa, kun tiedän että täällä kirurgin veitsen kosketus maksaa kuin kallein mirhami (jenkkilässä samainen tyräleikkaus kustantaa jopa yli 10 000 dollaria).

Terveydenhuollon on pysyttävä julkisena, kaikille mahdollisena palveluna.

1000 euroa maksavasta syöpälääkityksestä suomalainen maksaa 6 euroa. Kuva: (c) Riemurasia

Älä jätä äänestämättä!

En ole koskaan ennen ollut niin iloinen veronmaksaja kuin nyt. Täällä vietetty aika saa näkemään suomalaisen hyvinvointivaltion ylivertaisuuden ja suorastaan rakastan maksaa kymmenykseni Suomelle, kun tiedän että sillä rahalla  mahdollistetaan niin paljon hyvää.

Joten rakas suomalainen, äänestä! Maksuton koulutus ja julkinen terveydenhuolto ovat loistavia poliittisia päätöksiä, jotka mahdollistavat kansakuntamme hyvinvoinnin, ja joiden ansiosta koen Suomeni turvallisena ja rakastavana yhteiskuntana. Tavalliset heikompituloiset amerikkalaiset eivät äänestä, sillä he eivät usko, että asiat voivat muuttua. Heillä ei ole aikaa suunnitella tulevaa, ei ole aikaa ottaa asioista selvää, sillä ainainen huoli rahan riittämisestä ja pelko selviytymisestä vie kaiken energian.

Vaikka et löytäisi ehdokasta, jonka ajatukset vastaavat sataprosenttisesti sinun ajatuksiasi, älä jätä äänestämättä! Politiikan maalaaminen mustavalkoiseksi "kyllä tai ei" -politiikaksi on amerikkalainen ansa. Suomalainen politiikka on menestynyt kompromissin ja konsensuksen avulla, asioista voidaan keskustella, jotta löydetään yhteinen pelikenttä. Ultimaatumit eivät yleensä toimi. Äänestäjänä etsi se ehdokas, jonka kanssa voit olla samaa mieltä tärkeimmistä asioista. Jos arvostat suomalaista yhteiskuntaa valitse ehdokas, joka ei leikkaa koulutuksesta, ei kannata lukukausimaksuja eikä halua yksityistää terveydenhuoltoa.

Ja kaikille heille, joiden mielestä suomalaiseen yhteiskuntaan sopivat lukukausimaksut, minimiin supistettu julkinen sektori tai muu amerikkalainen hapatus, tulkaa asumaan tänne tavallisen, heikko- tai keskituloisen elämää.

”Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.”

-Juho

P.S. Ennakkoäänestys Suomessa 8.–14. huhtikuuta, vaalipäivä sunnuntaina 19. huhtikuuta.